Pihakoira Vandan ja aussie Ransun treenailua sekä ohjaajan ihmettelyä agilityn, tokon ja pk-lajien maailmassa

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Ransun hakutreenit

Tänään oltiin pitkän pakkastauon jälkeen hakutreeneissä. TPH:n pelastuskoiraryhmän hakutreenit pidettiin taas Tuulissuolla raksa-alueella, jossa lumitilanne on jokseenkin siedettävä :P Myös Anna oli mukana tutustumassa.

Ransulle otettiin neljä maalimiestä, joista viimeisellä oli kettu-lelu kainalossa. Ransu on hyvin lelupalkkautuva, ja halusin kokeilla miten se käyttäytyy vieraan maalimiehen kanssa leikkiessä. Piilot otettiin niin, että maalimiehet menivät piiloon Ransun näkemättä lähtöä, mutta olivat kuitenkin hieman näkyvillä ennen kyykistymistä tai piiloon menoa. Kun Ransu oli selvästi nähnyt maalimiehen, annoin sille käskyn ja käsimerkin ja vapautin. Ransu meni ihan uudella vauhdilla maalimiesten luokse, ei ollut tauko yhtään haitannut! Tosi rohkea poika, mutta kuitenkin maalimiehet kehuivat kun on niin hyvätapainen, tulee nätisti luo ja syö namit yhtä nätisti. Ransuhan on kovin ihmisrakas, ja menee mielellään vieraidenkin ihmisten luo, mutta nyt oli tullut sitä kaivattua vauhtia.

Namitkin kelpasivat hyvin tällä kertaa. Viimeisestä maalimiehestä Ransu sai selvästi hajun eikä sen tarvinnut enää nähdä "kohdetta". Se leikki vähän aikaa maalimiehen kanssa, mutta ei ollut yhtä innoissaan mitä yleensä lempilelustaan on, vaan tuli minun luokse hakemaan namia. Oliko vaan niin hyvät itsetehdyt namit että olivat jopa kettua parempia ;)

Ensi viikolla olisikin rakennusetsintää tiedossa. Tavoitteita olen ajatellut asettaa vasta kun päästään takaisin metsätreeneihin, joita kuitenkin suurin osa treeneistä on. Nyt keskitytään ihmisen hajun tunnistamiseen ja siihen, että ukkojen etsiminen on sitä maailman hauskinta tekemistä -ainakin agilityn jälkeen :D

Käytiin ATT:n hallillakin pikaisesti kisatunnelmaa haistelemassa. Aluksi Ransu oli taas mahdottoman innostunut muista ihmisistä ja koirista, mutta n. 10 minuutin ja pienen tottistelun jälkeen alkoi vähän rauhoittua. En nyt ole edelleenkään päättänyt onko se ihanaa omistaa ylisosiaalinen urosaussie vai olisiko se perinteinen varautunut kuitenkin parempi malli :D eipä suuret murheet ole, mutta BH-koetta ajatellessa tulee joskus suru puseroon..

Tottistelut menevät tosi mukavasti, Ransulla on ollut viime aikoina tosi hyvä vire päällä, jolloin se on suorittanut liikkeet innostuneesti mutta kuitenkin tarkasti. Perusasentoon alan olla tyytyväinen, nyt pitäisi vielä häivyttää käsimerkki kokonaan. Seisomista ollaan alettu harjoitella enemmän, ja on alkanut sujua hyvin. Voi kun ohjaaja vaan osaisi paremmin.. :)

Lopuksi vielä kuva Ransusta ja bestiksestä/äitihahmosta Pipsasta. Tykkäävät nukkua vierekkäin ja pusutella, aika ihana pariskunta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti