Pihakoira Vandan ja aussie Ransun treenailua sekä ohjaajan ihmettelyä agilityn, tokon ja pk-lajien maailmassa

lauantai 12. helmikuuta 2011

PENTUSET JO VIIKON IKÄISIÄ

Pentujen ensimmäinen viikko on mennyt nopeasti syöden, nukkuen ja kasvaen. Tämän aamun punnituksessa kaikki pennut olivat tuplanneet painonsa, ja vielä 30-60 g päälle! Kynnet leikattiin tänään ensimmäistä kertaa, ja se sujui todella helposti ja nopeasti. Luulenpa että jo ensi viikolla alkaa olla jo enemmän haastetta kynsienleikkuussa.  Ainut pentu, jonka jouduin antamaan Jannelle pidettäväksi, oli Hedwig, joka on pennuista isoin ja liikkuvaisin. Se painoikin tänään jo tasan 600 g! Pienin oli Hulda, joka painoi 394g. Muut pennut, jotka syntyessään olivat melko samankokoisia, olivat siitä välistä, 430-470 g. 

Helgen kutittelu
Torstaina aloitettiin pennuille kasvattajan suosittelema BioSensor-ohjelma. Se on Yhdysvaltain armeijan kehittämä käsittelymenetelmä, joka tukee pentujen hermoston, sydän –ja verisuoniston, vastustuskyvyn sekä ongelmanratkaisukyvyn kehitystä. Käsittely tehdään päivittäin, ja siihen kuuluu 5 vaihetta:
-        - Tassunpohjan ja varpaanvälin kutittelu topsipuikolla
Harald
-        - Pennun pitäminen pystyasennossa
-        - Pennun ”roikottaminen” pää alaspäin
-        - Pennun pitäminen ”supiiniasennossa” eli selällään
-        - Pennun laittaminen kylmälle ja märälle pyyhkeelle

Hedwig


Helge märällä pyyhkeellä


Hedwig supiiniasennossa









Hedwig rauhoiteltavana
Jokaista käsittelyä tehdään 3-5 sekunnin ajan, ja lopuksi pentu rauhoitellaan sylissä tai kaulakuoppaa vasten. Tänään oli kolmas käsittelykerta, ja pennut olivat hyvin rauhallisia. Vain märkä pyyhe on edelleen kauhistus!

Pentuja pidetään muutenkin sylissä, silitellään ja suukotellaan. Alkuviikosta pentuja ei viety pesän vierestä pois ettei Vanda häiriintyisi, mutta nyt Vanda jo antaa viedä pennut tupaan. Tai oikeastaan Vanda vie niitä itsekin tupaan..eilen ja tänään on ollut hauska yllätys kun tulee sisälle ja löytää pari kolme pentua sohvalta! Vanda imettää niitä siellä tyytyväisenä, eikä yhtään ajattele että pennut voisivat tippua. Pennut liikkuvat kuitenkin melko paljon jo. Joten nyt on pakko pitää ovea kiinni kun ei sisällä ole ketään, kunnes saadaan portti oveen – tuskin Vanda hyppää pentu suussaan aidan yli :D muuten ei haittaa jos Vanda yrittää niitä kantaa, sillä pennut pitävät kyllä sellaista meteliä joutuessaan emon suuhun että tullaan äkkiä hätiin!
Vanda ulkoilemassa

Muuten Vanda on ollut hyvin rauhallinen, tänään oltiin parin kilometrin lenkillä ja muutenkin Vanda tulee jo paljon pois pentulaatikosta. Pentujen nukkuessa se viihtyy muiden kanssa tuvassa, käy imettämässä ja pennut putsaamassa, ja tulee taas katsomaan mitä tuvassa tapahtuu. Yöt Vanda on kuitenkin vallan pentulaatikossa, ja sisälle tullessa se on myös aina vahtimassa pentujaan :) Muita eläimiä Vanda ei hyväksy laatikon lähellä, paitsi jos on ihmisiä paikalla. Vanda luottaa ihmisiin ja on niin ihmisrakas, että antaa vieraidenkin ihmisten ottaa pennut syliin. Meillä on melkein joka päivä ollut Vandalle melko vieraita ihmisiä käymässä, ja Vanda tulee kyllä tarkistamaan kuka sieltä tuli, mutta on sitten yhtä iloinen kuin yleensäkin. Viikon päästä tilanteen pitäisi alkaa normalisoitua pikkuhiljaa myös muiden eläinten suhteen – olisi ihan hyvä, Vanda kun on pelotellut Nahka-kissan niin, että Nahkis päätti siirtää vessansa olohuoneen uudelle karvamatolle! :D Vandan ruokahalu toivottavasti alkaa myös parantua, nyt se on kovin vaihteleva. Kädestä kyllä maistuu murotkin, ja joskus pentulaatikkoon tarjoiltuna muutkin ruuat, mutta aika huonosti edelleen maistuu. Nakit kyllä maistuisivat, mutta niiden ravintosisältö on vähän heikompi :D

Pennuille varmistui tällä viikolla kaikille oma perhe. Kaikki pennut pääsevät todella hyviltä vaikuttaviin koteihin. Toinen uroksista pääsee pentujen isän Minuksen perheeseen Länsi-Uudellemaalle, ja Helga-tyttö matkustaa Pietarsaareen mukavaan perheeseen.  Hulda sai heti sijoituskodin Espoosta, mikä oli todella kiva yllätys kun usein sijoituskoteja joudutaan etsimään pidempään.  Ja kun pikkuinen Hulda on ollut vähän minun ja Mian silmäterä, niin olisi voinut olla liian suuri houkutus pitää se ”vähän aikaa” kotona kasvamassa..;) Hedwig pääsee agilitykoiraksi Turkuun, ja toivottavasti saadaan uusi innokas jäsen mukaan alueen pihisten harrastusporukkaan! :) Toinen pojista pääsee toteuttamaan pihakoirien alkuperäistä käyttötarkoitusta eli maatilan yleiskoiraksi ja rottakoiraksi tähän naapuriin, Alastarolle.  

Lopuksi taas muutama kuva kullanmurusista :)

Helge
Harald & Hulda
        
Hedwig
Pojat ruokailemassa





2 kommenttia:

  1. Kiitos Johanna tarinoista ja mukavista kuvista :)

    Kankaansydämet Espoosta

    VastaaPoista
  2. Kiva että ootte tykänneet!

    Laitan taas pian kuvia ihanasta Huldasta ja muista palleroisista :)

    VastaaPoista