Pihakoira Vandan ja aussie Ransun treenailua sekä ohjaajan ihmettelyä agilityn, tokon ja pk-lajien maailmassa

lauantai 14. toukokuuta 2011

TÄÄLLÄ TAAS!

Totesin että kuukauden tauko blogikirjoittelusta riittää, ja vaikka opinnäytetyö on vielä viimeistelemättä on vaihteeksi mukavaa kirjoitella jotakin mihin ei tarvitse laittaa lähdemerkintöjä ;)

Taukoa on ollut paitsi blogikirjoittelusta myös harrastuksista haukkusten kanssa. On ollut Levin reissua, Ransun tassuhaavaa, ja nyt kun koirat olisivat terveitä niin ohjaaja saa kevätflunssan! Mutta eikös huippu-urheilijoilla ole aina rikkonainen kausi :D Tunnelmat treeneissä ovat olleet ovat vaihtelevia, välillä hypitään, pompitaan ja hihkutaan ilosta ja välillä ihmettelen pienessä mielessäni, että koska opin ymmärtämään koiraa joka aloittaa juoksusekoilut kahta kuukautta ennen H-hetkeä, ja ensimmäistä murkkuikäistä urostani joka toisena päivänä ei ota noutokapulaa suuhun ja toisena taas kiikuttaa sitä oma-aloitteisesti treeneissä ohjaajalle. Viisaammat ovat lohduttaneet että kyllä se murkkuikä ohi menee, ja Vandan juoksusekoilutkin sitten aikaan :)

Ihana kevät on tullut ihan toden teolla! Meillä lähestyvän kesän huomasi konkreettisesti siitä, että Vanda tokoili innoissaan pihalla - pieni pihakoiraneiti kun on niin viluinen ettei voi harkitakaan maahanmenoa alle 15  asteen lämpötilassa ;) Myös Pipsan kanssa otettiin oikein kivat tottistelut, ja toinen kevään merkki meillä on Pipsan ensimmäinen uimareissu! Heti kun jäät olivat louhokselta sulaneet teki Pipsa oikein kunniakierrokset ympäri louhosta. Ransu pääsi mukaan viikkoa myöhemmin, ja nauttii täysillä etenkin keppien ja vesilelujen heittelystä. Pipsan kanssa kilpailevat kumpi ne saa kiinni :) Vanda keskittyy kahlailuun välillä hieman pulahtaenkin, ja sitten jaksaakin taas juosta ympäri metsiä. Tavoitteena olisi saada Pipsa yhtä hyvään kuntoon kuin viime kesän lopussa, ja koska Pipsa on todella innokas ja hyvä uimari se vaatii meiltä vain melkein päivittäisiä käyntejä uimakuopalla. Pääsee itse helpolla kun voi vain seistä katselemassa kun toinen innoissaan tekee lenkkiä :P

Lapista tullessa käytiin tapaamassa pikku-Helgaa, ja olihan se kasvanut paljon, vaikka pikkulikka vielä onkin! Intoa ja vauhtia riitti, ja kovin ystävällisesti neiti otti vieraat vastaan, pusuja ihan sateli! Nasua olen päässyt näkemään heillä kotona ja agilityhallilla, ja siinä on myös yksi oikein reipas pikkuneiti :) kotona aika riiviö ja edustustilanteissa oikein mallikelpoinen yksilö! Ei tule Nasun kanssa aika pitkäksi varmastikaan :D Helgen luona ollaan kyläilty pariin otteeseen ja se on kasvanut ihan hurjasti, on nyt Nasun kanssa melkein saman kokoinen! Helge riehuu mielellään Vanda-mamman kanssa mutta Vanda vähän komentaa välillä myös, Ransu taas jaksaa leikittää ja tykkää todella touhuta pikkumiehen kanssa :) Dinalle ja Melvinillekin kuuluu hyvää, molempien "isosisarukset" ja Melvinin isä ovat ottaneet uudet tulokkaat hyvin vastaan pienen tutustumisen jälkeen. Hauska on Vandan "lasten" touhuja seurailla, ja jännittää millaisia niistä tulee aikuisina :)

Tässä kuvia visiiteiltä, ja Nasun kuvan olen ryöstänyt Katjan sivuilta avustajan oikeudella :D kiitos Katja!
Sekä vielä muutama kuva Dinan luovutuspäivältä, mitkä olivat unohtuneet kameran perukoille :)

Nasu 11 vk
Valtsu ja Helga

Helgan oma possu!

Dina

Dina kotiin lähdössä

Vanda ihmettelee :)

Dina ja Ransu
Dina ja Ransu venyttelemässä

Helge

Helge

Helge äiskän kuritettavana

Helge

Vanda ja Helge
Valtsu ja Helga