Tokoilua

Lauantai-iltana käytiin Ransun kanssa kyläilemässä ja "kalsaritokoilemassa" Eevan ja Ytyn luona. Olen ollut aika huolissani meidän tokoiluista, kun nyt menee ainakin huhtikuun loppuun ennen kuin päästään taas ryhmässä harjoittelemaan. Vähän huono juttu kun kouluttaa ensimmäistä toko/pk-koiraansa..vaikka lähes päivittäin tehdään pieni tokotreeni, ei edistystä ole oikein tuntunut tapahtuvan viime aikoina sitä tahtia mihin koiran rahkeet riittäisivät. Oli siis huippujuttu että päästiin treenailemaan valvovan silmäparin alla :)

Ajatuksena oli siis että autetaan toisiamme täällä metsien keskellä, Eevan kokemuksella ja minun ylimääräisellä silmäparilla + omituisilla häiriöäänillä :) ja kivaa oli!
Näin sovittiin Ransun treenien etenevän :
- Perusasento: hyvä ja suora asento jo suurimmalla osalla kerroista, myös eteenpäin mennessä käsiohjauksella saa haettua perusasennon. Nyt treeniin saadaan vaihtelua ympyrätreenillä, jossa otetaan sivuaskelia maahan piirretyn ympyrän reunoja seuraten. Ransun pitäisi sitten pienellä käsiavustuksella hakea uudelleen perusasento. Tarkoituksena vahva perusasennon hakeminen, riippumatta ohjaajan liikkeestä. 
- Maahanmeno: ei voi treenata kestoa ja nopeutta samalla, ja koska haetaan nyt nopeutta (paikkamakuu vahva), naksu ja palkka heti kyynärpäiden osuttua maahan, jonka jälkeen heti vapautus.
- Seuraaminen: jatketaan imutusta, ohjaajan kävely reippaammin ja nopeammalla temmolla + kehuminen oikeasta paikasta. Ransu irtoaa edelleen esim. namia syödessään liian kauas. Asento hyvä ohjaajan kävellessä reippaasti.
- Perusasento edestä: Tätä ollaan epätoivoisesti treenattu tiiviimmäksi, ja kuinka ollakaan - olisi ehkä kannattanut lukea tokokokeiden säännöt eikä luottaa vuoden vanhaan kirjaan. Koiran tulisi olla 10 senttiä ohjaajasta kaikissa liikkeissä, koskea ei saa! Kyllä luin säännöt tarkkaan seuraavana aamuna :D toisaalta helpotus meille, sillä Ransu väistää mielellään jos on kovin lähellä. Eli nyt jätetään tämä harjoittelu tauolle, ja palataan jossain kohtaa luoksetulon ja noudon yhteydessä :)

Sunnuntaina oli tarkoitus mennä hakutreeneihin aloittelemaan ilmaisun opettelemista, mutta treenit olivat siirtyneet iltapäivään ja meillä oli illalla menoa, joten jouduttiin jättämään ne väliin. Ehkä ensi sunnuntaina, jos ei toinen otus satu juuri silloin synnyttämään :P Muuten oli mukava viikonloppu, lauantaina olivat Hippu, Elisa ja Markus käymässä, ja sunnuntai-iltana Ransu pääsi "anopin" synttärikahveille edustamaan. Ja paljon rapsutuksia tuli!

Kesäksi onkin sitten hauskaa luvassa, kun kesäkuun alussa on aussieyhdistyksen agilitykoulutus, ja heinäkuun alkupuolella paimennuspäivä Somerolla! Toivotaan että päästään mukaan koulutuksiin.

VANDAN MAMMABLOGI 0SA 2: Raskausviikkoja jo 7!

Kaksi viikkoa enää laskettuun aikaan! Aikamoiselta tuntuu, aluksi ajattelin ettei aika kulu millään, ja nyt viikonloppuna saadaan jo laittaa pentulaatikko kuntoon ja aloittaa Vandan lämpöjen mittaaminen. Vau!

Nyt voin lukea kirjastakin sen synnytysosion uudelleen, että on kaikki sitten tuoreessa muistissa :)

”Kätilöinä” toimitaan minä ja äiti, jos huonosti käy ja synnytys osuu niin ettei äiti ja iskä ole kotona, niin sitten mamma tulee avuksi. Viimeksi mainituilla on kokemusta sikojen porsittamisesta ja vähän muidenkin kotieläinten avustamisesta, minulla myös ihmislasten maailmaan auttamisesta. Tarvittaessa kutsutaan kuitenkin paikalle kasvattaja Mia tai eläinlääkäri. 

Kaikki synnytykseen tarvittavat välineet oikeastaan löytyi sikalasta.  Ja mikä onni että vahingossa jäi kerran harjoittelusta taskuun metalliset sakset :D Ainut mikä puuttuu on venttiilikumin pätkä mahdollista pentujen ruokintaa varten, mutta toivotaan ettei sitä tarvittaisi. Vaakakin kyllä puuttuu vielä – meillä on neuvolassa sellainen matkavaaka kotikäyntejä varten, mitäs jo vähän lainaisin sitä? :D Pentulaatikkoa varten täytyy vielä hankkia vähän sitä sun tätä, ja mietiskelin tässä josko sikalasta voisi lainata lämpölampun.  Mitäköhän pennut siitä tykkäisi? 

Vandan maha on muhkea, paksunlainen paksukainen on meidän pikkuneiti nykyään. Nisät ovat edelleen kasvaneet, niitä on 9, joista 1 kovin matala, ja 2 hyvin lähellä toisiaan. Kerralla Vanda pystyisi imettämään 7 pentua. Mutta jos ei sentään niin montaa sieltä putkahtaisi :D  Onneksi Vanda on nyt syönyt hyvin, ja toinen matokuurikin meni jo. Vanda hyppää edelleen ketterästi syliin, sänkyyn ja sohvalle, muuten sentään on jo vähän hillinnyt pomppimista. Lenkillä sunnuntaina huomattiin myös, että hieman lumihangessa kulkeminen on hankaloitunut, kun on hanget korkeat nietokset ja maha ottaa kiinni.. 

Vanda on ollut melko väsynyt ja lepäilee mielellään sisällä. Kovin hellyydenkipeä se on myös, ja hauskan näköinen kun innostuessaan veivaa koko kroppaa, ja maha heiluu siinä samalla puolelta toiselle! :) Sunnuntaina huomattiin myös, että vielä tässä vaiheessa tiineyttä onnistuu kieriminen – Vandan mielestä kun pelkkä maahan –käsky oli niin tavattoman tylsä, ja hän päätti sitten tyypillisesti kokeilla kaikki läpi jos namin saisi vähän nopeammin. Siinä sitten annettiin tassua oikein urakalla, pyörittiin akselin ympäri ja lopulta kierittiin. Yhtä innostunut pieni pihakoira se on, mahaa tai ei :D  

Loppukevennyksenä vielä Vandaalin käsitys edullisista kuvakulmista..

Agilitya ja riehumista

Viikonloppuna käytiin Auran ja Annen + haukkujen kanssa lenkkeilemässä ja tekemässä pientä agitreeniä. Ransu oli kovin ihastunut Auran mudiin Rondaan, riehuivat ensin meidän pihalla, ja autossa jatkoivat pussailua. Naurettiinkin Auran kanssa että mahtaisiko mudi-aussie -mix olla kova juttu agipiireissä :D

Liedossa koirat jatkoivat riehumista lenkillä, mukaan liittyivät vielä Annen koirat, Nicky-cavalierpappa ja Flora-koikkeri. Halliin päästessä olikin sitten hyvä meininki päällä, ja meidän treeni keskittyi taas aluksi siihen, että Ransu keskittyisi työskentelemään minun kanssani, eikä ryntäilisi muiden ihanien koirien luokse. Ihanaa kun on sosiaalinen koira, mutta juuri agilityssa olisi kamalan kivaa ettei ne muut olisi aivan niin ihania. Onneksi Ransu siitä rauhoittui, ja loppua kohden huudot "Ransu ei, Ransu prkl, Ransu NYT tänne" vähenivät..todettiin että alkeiskurssilla sitten heti hallin pihalle tullessa ja sitten taas hallissa sisällä ensin leikkimistä ja nameja, jotta mamma olisi maailman mielenkiintoisin otus, muista viis.

Ransun kanssa harjoiteltiin tuttuja esteitä. Pujottelu meni namikäden avustuksella jo aika kivasti. Samoin siivekkeiden välistämenot ja takaakierrot sujuvat jo hyvin. Putki menee väristä riippumatta, mutta välillä Ransu sai putken suulla jotain ihme hepuleita, eikä mennytkään sisään vaan tarrasi hihaan kiinni. Paimenkoiramaista?
Medikokoista pöytää kokeiltiin nyt ensimmäisen kerran, ja Ransu vaikutti heti käsittävän mistä on kyse! Paikkakäskyllä pystyin lähtemään kauaskin esteestä, ja vapauttamaan Ransun sieltä käsin.

Annen kanssa harjoiteltiin trainerilla kontaktia. Ransuhan meni viime kerralla sen pienen arastelun jälkeen jo hyvin, ja nyt tarkennettiin menetelmää. Traineri on sen verran matala, että Ransu helposti hyppää sieltä pois ja sitten taas takaisin. Jopa kääntyilee huipulla :D Välillä siis pidettiin valjaista kiinni. Eli koske -käskyllä tassut kontaktille, palkka. Sitten kontaktin yli namilla johdattelemalla, alhaalla pysäytys 2on2off, palkka namialustalta tai kosketusalustan avulla, ja sitten vapautus Jess -käskyllä. Tästä lähdetään, katsotaan onko alkeiskurssin vetäjällä muuta ajatusta Ransun varalle :)

Lopuksi otettiin vielä matala rengas pari kertaa, ihan lelulla johdattelemalla oikeasta aukosta läpi. Sitten päästiin Auran avustuksella harjoittelemaan pussia. Kun sitä oli muutaman kerran pidetty auki, meni Ransu sen jo pussin ollessa "kiinni". Oikein onnistunut treeni siis :) Toivotaan että alkeiskurssilla saan Ransusterin pidettyä hallinnassa. Yleensä esim. tokotreeneissä Ransu alkuinnostuksen jälkeen keskittyy hyvin, ehkäpä myös agilityssa sitten! Treenin välissä Ransu pääsi myös leikkimään belgianpaimenkoirapennun kanssa, ja lopuksi sitten vielä "jäähdyttelylenkille". Kyllä oli väsynyt pikkuhaukku kotona :)

Vandan mammablogi osa 1: raskausviikkoja 5+5

Meillä oli viikonloppuna vieraita, ja kyllä huomattiin Vandan pyöristynyt masu! Meidän laiheliinin uudet lempinimetkin ovat paksulainen, punkero ym. Vandan tiineys on edennyt aivan oppikirjan mukaan, 4 raskausviikon tienoilla oli ruokahaluttomuutta, ja lähes koko tiineysajan Vanda on ollut selkeästi väsyneempi, siis nukkuu enemmän, varsinkin viltin alla sohvalla takan edessä on aikas mukava olla. Tällä viikolla siirryttiin pentumuroihin, minkä lisäksi Vanda saa jauhelihaa, sisäelimiä (saako raskaana olevalle koiralle antaa maksaa???) ja piimää. Tähän puolet muroja - puolet lihaa/sisäelimiä - seokseen lisätään eläinlääkärin ohjeen mukaan 3/4 mitallista Aptuksen Multipuppy-jauhetta. Kananmunia kokeillaan ensi viikolla, ennen Vanda ei ole niistä välittänyt, mutta nyt on ollut ruokahalu taas kohdallaan..

Vandan maha on mielestäni aika iso viikkoihin nähden - vyötärön pitäisi kadota vasta viikon 5 tienoilla, ja kyllä tuossa ihan mahaa näkyy jo?? Nisät muuttuivat vaaleanpunaisiksi ja isoiksi muistaakseni viikolla 3, joten ehkä nekin saavat Vandan näyttämään niin "raskaana olevalta" :)

Vanda ei osaa kyllä yhtään käyttäytyä niinkuin tuossa tilassa olevan nartun pitäisi! Hyppii ja pomppii tuohon rinnan tasolle, yksi päivä yritti hypätä koirankopin katolle mutta lumi teko tepposet ja mätkähti takaisin maahan. Mahdoton riehuminen päällä välillä, ja jos jotain heitellään niin menee aivan sekaisin, haukkuu ja pinkoo kuin mikäkin. Kerran jopa ehti ennen Ransua ja ylpeänä kiikutti frisbeen minulle! Ja vauhtia on ihan kuin ennenkin :) pieni hakutreeni tehtiin uuden vuoden tienoilla, nyt ei enää viitsi pistää toista tuonne lumihankeen tarpomaan. Tottisteltu on muutaman kerran viikossa, että olisi ulkoilun ja sikalassa päivystämisen lisäksi jotain päänvaivaa.

Vandan ensimmäinen tiineysajan madotus aloitettiin eilen, ja miesten kanssa on alustavasti suunniteltu pentulaatikkoa. Kovasti odotellaan :)

Ransu agiliitää

Ups, tuli kiire jumpalle ja unohdin ihan kirjoittaa mein pikku agitreeneistä!
Sattuivat hakutreenit olemaan ihan agilityhallin nurkalla, niin käytiin vetämässä omatoimitreeni. Ransunhan alkaa alkeiskurssi vasta helmikuun puolivälissä, enkä halua sille vielä opettaa mitään vääriä tapoja enkä hypyyttää. Lähinnä yritetään nyt kiinnittää huomiota siihen, että Ransu keskittyisi täysillä tekemään mun kanssa, eikä haluaisi ryntäillä muiden koirien ja ihmisten luo. Tähän kuitenkin vaadittaisiin muita koirakkoja samalla kentällä, mutta jos ensi viikolla päästäisiin näinkin kokeilemaan. Kun alkukoohotukset oli juostu, keskittyi Ransu vain ja ainoastaan siihen mitä minä sanoin ja tein - sillä seurauksella että se oli heti esteen suoritettuaan kädessä kiinni :D yritin kahden esteen sarjaa, eli putkelta lähes suoraan hypyn siivekkeiden välistä. Onnistui sekin sitten lopulta :) on kyllä aiemminkin ollut tällaista huomattavissa, että on heti esteen suoritettuaan lahkeessa tai hihassa kiinni.
Eli irtoamista pitäisi harjoitella, mutta niin ettei irtoa kuitenkaan liian kauas muiden koirakkojen luo..hmm..

On se ihana nähdä miten innoissaan se oli heti kun hallille tultiin, ero kotona olevaan rauhalliseen leppoisaan kaveriin oli aika suuri :) Osa innosta purkautui haukkumalla, täytyy jutella kouluttajien kanssa pitäisikö siihen puuttua ja miten. Tehtiin putkea (myös musta putki meni molempiin suuntiin, jee!!), keppejä ja trainerilla kontaktia. Ransu on hyvin erilainen kuin Vanda kontakteilla, Vandahan paineli A-esteelle kun sitä ei oltu vielä edes opeteltu, mutta Ransu jännitti traineriakin kovasti. Mutta lopulta meni molempiin suuntiin ilman että mamma piti valjaista kiinni :) Hyppysiivekkeillä tehtiin takaakiertoa, hypylle lähetystä vähän kauempaa ja jopa sylkkäriä pari kertaa. Tämä vuosi varmaankin keskitytään enimmäkseen agilityyn ja hakuun, kun tokotreenitkin tosiaan kaikki osuivat samaan aikaan agilityn kanssa.

Ransun treenailua ja tavoitteellista tottelevaisuutta

Ransun kanssa ei olla nyt kuukauteen päästy mihinkään treeneihin, joten voitte vaan arvata kuinka sekaisin se oli kun tajusi että nyt jotain tapahtuu! :) Käytiin TPH:n pelastuskoiraryhmän kanssa harjoittelemassa rakennusetsintää yhden rakennusyhtiön varastoalueella. Porukkaa oli aika paljon, joten jakauduttiin kahteen eri ryhmään, aloittelevat ja osaavat. Tämä oli Ransun viides treenikerta, ja sille otettiin 4 maalimiestä niin, että maalimiehet kiersivät piilolle ja Ransu lähetettiin suoraan. Kun Ransu oli havainnut maalimiehen, painui maalimies piiloon ja Ransulle annettiin käsky etsiä. Haastetta sekä maalimiehille että koiralle toi reilut puoli metriä lunta ja pettävä hankikanto :P Ransu paineli maalimiesten luo suorinta reittiä ja sai ruokapalkan maalimieheltä. Se ottaa aina palkan nätisti, ja tuntuu eniten innostuvan maalimiesten suukottelusta tai leluista. Loppuun otettiinkin sitten lelun riepottelua.

Ransusta on tarkoitus tulla rullakoira, eli se maalimiehen varmistettuaan ottaa kaulassa olevan rullan suuhunsa, ja pitää sitä suussaan kunnes tulee ohjaajan luokse, ja sitten kytketään koira liinaan ja mennään yhdessä näytölle. Tätä ollaan nyt harjoiteltu lähinnä vahvistamalla eri materiaalien kantamista. Olin alun perin ajatellut Ransulle haukkuilmaisua maalimiehen luona, mikä on toinen vaihtoehto pk-kokeissa, sillä Ransulla on vahva ja kuuluva haukku. Pelastuskoiraryhmässä suositeltiin kuitenkin rullailmaisua, sillä se on koiralle turvallisempi (etsinnöissä aggressiiviset "pelastettavat"), etsittävälle mukavampi (haukkuva koira vieressä voi pelottaa) ja kuten itsekin sain sitten todeta, vahvakin haukku lakkaa kuulumasta koiran ollessa vähän kauempana ja esim. mäen takana.

Meillä on Ransun kanssa ollut tapana ottaa päivittäin lyhyt, n. 10 minuutin tottisteluhetki sisällä tai pihalla. Nyt todettiin että tauko ohjatuissa treeneissä jatkuu varmaankin huhtikuun loppupuolelle asti, ja ajattelin että olisi ehkä tarpeellista asettaa jonkinlaiset tavoitteet tämän kevään treeneille. Tässä näitä:

- Yleisesti erilaiset palkkaamistavat ja viretilan säätely, sekä katsekontaktin yhtäjaksoisuus
-  Perusasento vieressä: käsimerkin häivyttäminen kokonaan, perusasennon tarkasti oikea paikka, sekä liikkuminen niin, että koira siirtyy aina perusasentoon ohjaajan liikkuessa sivulle, eteen jne.
- Perusasento edessä: tiivis lähellä olo, suoruus, käsien häivyttäminen, 1 palkka kerralla
- Seuraamisessa ollaan kokeiltu useampia eri tapoja, nyt ollaan palattu oikeaoppiseen imuttamiseen, joten tässä on vielä pitkä tie edessä :) Ransu pysyy onneksi jo hyvin lähellä, ei siis enää arastele olla aivan jalan vieressä. Imutuksen jälkeen siirrytään jatkuvaan namipalkkaukseen ja käskysanan mukaanottamiseen. Myöhemmin keväällä otetaan mukaan lyhyet palkattomat jaksot, jolloin vaaditaan katsekontaktia.
Näitä sitten asteittain pidennetään.
- Edestä sivulle perusasentoon - kun edessä perusasento kunnossa
- Istuminen: mukaan häiriöt, ensimmäisestä käskystä istumista vahvistetaan
- Luoksetulo: vauhtia lisää, ensimmäisestä käskystä luoksetulo myös kotioloissa :P
-Maahanmeno: nopeus, käsimerkin lopullinen häivyttäminen, häiriöt mukaan
. Myöhemmin myös maasta istumaannousu.
-Paikkamakuu: keston lisääminen, varmuus, häiriöt
-Seisominen: ei vielä harjoiteltu muuten kuin naksauttelemalla hyvästä seisomisesta. Aloitetaan pyörähtämällä koiran eteen ja palkkaamalla, kohta mukaan käskysana ja keston lisääminen.
- Hyppy: harjoitellaan kentällä ja agilityssa
- Nouto ja tunnistusnouto: aloitettu harjoitukset esineen käskystä pitämisen harjoittelulla, sekä tunnistusnouto kapuloiden avulla, kiitos joulupukille näistä :P

Vandan mammablogi

Otsikosta voi päätellä mihin tämä blogi seuraavat pari kuukautta keskittyy...
mutta esitelläänpä aluksi blogissa seikkailevat koirakaverit :)

Vanda, kohta 2 - v pihakoiraneiti, joka rakastaa metsissä juoksemista, peiton alle kaivautumista, pikkuihmisiä, sylissä olemista, hiirien ja kissojen jahtaamista, riehumista, jäljestämistä sekä tietty agiliitämistä!
Vandan päälajina on agility, mutta harrastelee mielellään myös vauhdikasta tokoa, hakua ja verijälkeä.
Agility on Vandan (ja ohjaajan) mielestä ihan parasta, kun saa mennä oikein kovaa, hyppiä ja kiipeillä ja saa vielä nameja siitä ilosta! Agilitya harrastetaan ATT:llä Turussa. Kisaaminen olisi tarkoitus aloittaa syksyllä tai alkuvuodesta 2012, kunhan ohjaaja saa itsensä kisakuntoon ;)

Vanda astutettiin 7.12.2010 ihanalla pihakoirauros Minuksella (Yacatis Metsänpeikko), ja eilen ultrassa näkyi 4-6 pienenpientä pentua! Pentuja odotetaan helmikuun alussa, joten Vandan kevät kuluu ainakin tuonne maaliskuun puoleenväliin lähinnä mahaa kasvattaessa ja pentuja hoivatessa. Vielä ei tiineys juurikaan näy, hieman on tullut pyöreyttä ja Vanda on entistä hellyydenkipeämpi. Pennut kasvavat meillä kotona, ja kasvattaja on Mia Satamo, kennel Yacatis.  Jännityksellä jo odotellaan..


Ransu on murrosikäinen aussiepoika, jonka suosikkijuttuja ovat noutaminen, kavereiden kanssa riehuminen, ihmisten suukottelu, uiminen, metsälenkit, ryömiminen ihme paikkoihin ja kaikenlainen yhdessä tekeminen.

Ransun kanssa ollaan harrastettu tokoa viime syksystä alkaen, ja joulukuussa aloitettiin pk-haku Turun Käyttökoirakerhon ryhmässä ja tutustustuttiin pelastuskoiratoimintaan. PK-haku ja pelastushaku Turun palveluskoiraharrastajien ryhmässä ovat pääperiaatteiltaan ennen partioinnin mukaan tuloa samanlaisia, ja näitä ajattelimme harrastaa rinnakkain. Tavoitteena on saada Ransusta toimiva rullakoira, ja päästä kisaamaan haussa. Jälki on toinen pelastuskoiratoiminnassa vaadittava laji, ja sitä ainakin kokeillaan tänä kesänä. Jälkeä olisi myös helppo treenata itsekseen täällä maalla.

Agilitysta ollaan treenattu joitakin yksittäisiä esteitä - putken Ransu oppi menemään jo muutaman kuukauden ikäisenä kun toisen pennun kanssa juoksivat sitä edestakaisin :D Helmikuun alussa alkaa Elina Jänesniemen ohjaama agilityn alkeiskurssi. Tämän jälkeen siirrytään ATT:lle. Näiden lisäksi kesällä olisi tarkoitus käydä kokeilemassa vepeä ja paimennusta. Ransun molemmat vanhemmat paimentavat, ja olisi mukavaa kokeilla sytytellä myös Ransua siihen.

Pipsa on kohta 5- vuotias sileäkarvainen noutaja, meidän kiltti nallekarhu, joka rakastaa uimista, rapsuttelua, ukkojen hakemista metsästä, koirakavereiden ja ihmisten kanssa suukottelua, lapsia, syömistä sekä ihmisten kanssa touhuamista. Onpa Pipsa harrastellut myös kantterellien etsimistä - purkeista, kun ei metsään asti päästy! Pipsa odottelee kovasti Vandan pentuja, joiden huolehtiva mamma siitä varmasti tulee, sekä kevättä, kun pääsee taas uimaan. Pipsa myös opettelee temppuja mielellään. Verijälkeä on kokeiltu, mutta se oli Pipsasta todella tylsää. Makkarajälki oli paljon kivempaa, kun siinä oli niitä makkaroita..

Kuulumisia ja treenijuttuja kirjoittelee 20 + terveydenhoitajaopiskelija Johanna, joka koiraharrastuksien ohella yrittää käydä koulussa ja töissä ja tehdä opinnäytetyötä..:) Johannan ja Ransun kanssa asustelee Taneli, ja muutaman kilometrin päässä Johannan vanhemmat, pikkuveli Janne, Pipsa, Vanda sekä muutama kissa ja vähän useampi possu. Vandan mielestä possut ovat tosi hauskoja, Ransun mielestä aikas pelottavia. On siinä meillä paimenkoira...

Tästä blogista löydät kuulumisia Vandan odotusajasta ja pentujen elämästä, sekä muistiinpanoja Vandan ja Ransun harrastuksista ja treenien edistymisestä :)