Pihakoira Vandan ja aussie Ransun treenailua sekä ohjaajan ihmettelyä agilityn, tokon ja pk-lajien maailmassa

maanantai 7. helmikuuta 2011

Pentujen jännä päivä

Eilisen päivän pennut viettivät kuten pentujen kuuluu, eli söivät ja nukkuvat. Kaverini Sanski ja Sini kävivät ihastelemassa pikkuisia ennen kuin lähdettiin koirien kanssa lenkille, ja meinasipa sahalaitakuvioinen tyttö lähteä Sinin taskuissa maailmalle :P

Vanda on hyvin huolehtivainen pennuistaan, antaa niitä hetken pitää sylissä pentulaatikon vieressä ennen kuin ottaa ne suuhunsa ja kantaa takaisin pesään. Mutta jos vie pennun vaikka puntarille, niin voi kauhistus, Vandahan meinaa hypätä perässä pöydälle! Se teki myös eilisen päivän pesää hyvin innokkaasti, ja illalla iskä niittasikin alimmaisen viltin seinään kiinni, ettei ihan ritilikkö näkyisi alta. Vanda malttoi kyllä tulla välillä vähän tupaan käymään, ja viiletti sitten takaisin pentulaatikkoon. Hauskinta oli, kun Vanda halusi lähteä lenkille mukaan nähdessään muiden laittavan lenkkivaatteita päälle - mutta reilun puolen kilometrin lenkin jälkeen suuntasi nokan kohtia kohti ja juoksi hippulat vinkuen ovelle :D siellä hän sitten odotteli että pääsi vauvojensa luokse. Liikunta olisi kuitenkin tärkeää, sillä Vandan lihakset ovat huomattavasti pienentyneet jo nyt.

Yöllä Vanda kävi jopa äitiä pusuttelemassa, ja muutenkin meno jatkui yhtä levottomana aamupäivällä. Pesän päällimmäinen viltti on jatkuvasti mytyssä, ja pennut ties missä poimuissa. Vanda kävi kovasti kuopsuttamassa sohvaa, ja päätti kantaa yhden pennuistakin sinne! Vanda myös läähätti ja tärisi jonkin verran, mikä ilmeisesti johtuu jälkipoltoista. Jälkivuotoa tulee todella vähän, ja Vanda pitää itsensä ja pesän hyvin siistinä. Vandan kasvattaja Mia tuli käymään, ja pennuilla oli kaikki hyvin hänenkin mielestään :) Aamun punnituksessa painot olivat nousseet syntymäpainosta reilussa kahdessa vuorokaudessa 50-80 g! Äkkiä ne kasvavat :) Vandan lämpö oli kuitenkin jonkin verran koholla, ollen 39.2. Mia oli sitä mieltä, että se luultavasti johtuu maidonnoususta, mutta lämpöily, levottomuus, läähättäminen ja täriseminen voivat olla myös kalkkikrampin eli eklampsian ensioireita. Eläinlääkärillä oli juuri puhelinaika alkanut, joten soitin Ala-Kukun Oilille Loimaalle, ja hän oli sitä mieltä että kohtuun voi olla jäänyt pentu, tai sitten voi olla kalkinpuutosta, ja käski tulla heti vastaanotolle. Oili antoi myös hyvät neuvot miten pennut saadaan pidettyä lämpimänä, sillä ne piti ottaa mukaan jos Vandalle jouduttaisiin antamaan kalsiumia suoneen.

Näin pennut sitten pakattiin, ostoskoriin ja kumihanskoista tehtyjä "lämpötyynyjä" viltin alle! :D

Eläinlääkärissä sitten Vandasta otettiin verinäyte, mitä varten se piti rauhoittaa antamalla pari pentua nuoltavaksi. Vanda myös ultrattiin, ja kohtu näytti oikein siistiltä, ei pentuja tai istukan repaleita. Kohtutulehduksen riski on siis minimaalinen. Sitten lähdettiin kiikuttamaan verinäytettä Ypäjän Hevosopiston laboratorioon tutkittavaksi. Perillä meitä olikin vastassa Mian tytär Iida, joka opiskelee siellä :) Oli aika mukava nähdä tutut kasvot kun olin juossut puolen alueen läpi laboratoriota etsien! :D
Vietiin näyte labraan ja sitten ihasteltiin Iidan kanssa pentusia. Vanda alkoi jo hieman rauhoittua autossa, ja paluumatka sujuikin paremmin. Eläinlääkäriin mennessä kun Vanda olisi myös halunnut koriin..veren kalsium oli 2.57, normaaliarvon ollessa 2.2-3.1, joten kaikki oli kunnossa. Oilin mukaan Vanda on vaan niin täynnä äitiyttään tällä hetkellä, ettei tiedä miten päin olisi :) pitäisi rauhoittua viikossa tai parissa..

Loppuilta onkin mennyt mukavan rauhallisesti, mitä nyt Vanda kuopsuttaa omaa pesäänsä ja kantaa pentuja siellä ympäriinsä :) Tässä "pikkutyttö" on äidin hellässä huomassa, Vandan kainalossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti