PIPSAN JA VANDAN SYNTTÄRIT

Tänään 13.2 Pipsa täyttää 5 vuotta ja Vanda 2 vuotta! ONNEA MEIDÄN RAKKAILLE HAUKUILLE!! :)

Syntymäpäivillä ei ollut erikoista syömistä tarjolla, koska Pipsa on jatkuvalla dieetillä ja Vanda imettävän emon ruokavaliolla. Joten näitä kavereita lahjottiin tavaroilla, metsälenkillä ja treeniherkuilla :P 

Pipsa sai vihdoinkin sen ison Furminator-harjan, sekä yhteiseksi ostettiin namitikkuja parikymmentä kappaletta – niitä saa tietysti vaan tottistelujen palkaksi :D Vanda sai Hurtan ruskean lämpömanttelin, sekä ihanan Jussi-villapaidan. Todettiin tällä viikolla että Vanda tarvitsee talviasun mikä suojaa paremmin vatsaa, ja kun se mantteli ja tämä villapaita olivat hyvällä tarjouksella mentiin kipinkapin ostamaan, ja juuri sopivasti syntymäpäiviksi! Iskäkin tykkää Jussipaidasta :D

 

Vanda ei jostain syystä ollut ihan yhtä innoissaan lahjoista, mut kyllä hän varmasti ensi viikoksi luvatuilla pakkasilla alkaa ymmärtämään hyvän päälle ;)

”Koirien jussipaita sopii ahkerille ja sisukkaille hurtille, joilla on rehtiä suomalaista asennetta.”

”Ahkeruuden, sisun, rehellisyyden sekä jopa hulluuden ja uhon vertauskuva. Punaisten jussipaitojen punaisuus hartioissa kuvaa peltojen tärkeyttä isännän verissä. ”

Ehdottomasti Vandaalille sopiva :D

PENTUSET JO VIIKON IKÄISIÄ

Pentujen ensimmäinen viikko on mennyt nopeasti syöden, nukkuen ja kasvaen. Tämän aamun punnituksessa kaikki pennut olivat tuplanneet painonsa, ja vielä 30-60 g päälle! Kynnet leikattiin tänään ensimmäistä kertaa, ja se sujui todella helposti ja nopeasti. Luulenpa että jo ensi viikolla alkaa olla jo enemmän haastetta kynsienleikkuussa.  Ainut pentu, jonka jouduin antamaan Jannelle pidettäväksi, oli Hedwig, joka on pennuista isoin ja liikkuvaisin. Se painoikin tänään jo tasan 600 g! Pienin oli Hulda, joka painoi 394g. Muut pennut, jotka syntyessään olivat melko samankokoisia, olivat siitä välistä, 430-470 g. 

Helgen kutittelu

Torstaina aloitettiin pennuille kasvattajan suosittelema BioSensor-ohjelma. Se on Yhdysvaltain armeijan kehittämä käsittelymenetelmä, joka tukee pentujen hermoston, sydän –ja verisuoniston, vastustuskyvyn sekä ongelmanratkaisukyvyn kehitystä. Käsittely tehdään päivittäin, ja siihen kuuluu 5 vaihetta:

-        - Tassunpohjan ja varpaanvälin kutittelu topsipuikolla

Harald

-        - Pennun pitäminen pystyasennossa

-        - Pennun ”roikottaminen” pää alaspäin

-        - Pennun pitäminen ”supiiniasennossa” eli selällään

-        - Pennun laittaminen kylmälle ja märälle pyyhkeelle

Hedwig

Helge märällä pyyhkeellä

Hedwig supiiniasennossa

Hedwig rauhoiteltavana

Jokaista käsittelyä tehdään 3-5 sekunnin ajan, ja lopuksi pentu rauhoitellaan sylissä tai kaulakuoppaa vasten. Tänään oli kolmas käsittelykerta, ja pennut olivat hyvin rauhallisia. Vain märkä pyyhe on edelleen kauhistus!

Pentuja pidetään muutenkin sylissä, silitellään ja suukotellaan. Alkuviikosta pentuja ei viety pesän vierestä pois ettei Vanda häiriintyisi, mutta nyt Vanda jo antaa viedä pennut tupaan. Tai oikeastaan Vanda vie niitä itsekin tupaan..eilen ja tänään on ollut hauska yllätys kun tulee sisälle ja löytää pari kolme pentua sohvalta! Vanda imettää niitä siellä tyytyväisenä, eikä yhtään ajattele että pennut voisivat tippua. Pennut liikkuvat kuitenkin melko paljon jo. Joten nyt on pakko pitää ovea kiinni kun ei sisällä ole ketään, kunnes saadaan portti oveen – tuskin Vanda hyppää pentu suussaan aidan yli :D muuten ei haittaa jos Vanda yrittää niitä kantaa, sillä pennut pitävät kyllä sellaista meteliä joutuessaan emon suuhun että tullaan äkkiä hätiin!

Vanda ulkoilemassa

Muuten Vanda on ollut hyvin rauhallinen, tänään oltiin parin kilometrin lenkillä ja muutenkin Vanda tulee jo paljon pois pentulaatikosta. Pentujen nukkuessa se viihtyy muiden kanssa tuvassa, käy imettämässä ja pennut putsaamassa, ja tulee taas katsomaan mitä tuvassa tapahtuu. Yöt Vanda on kuitenkin vallan pentulaatikossa, ja sisälle tullessa se on myös aina vahtimassa pentujaan :) Muita eläimiä Vanda ei hyväksy laatikon lähellä, paitsi jos on ihmisiä paikalla. Vanda luottaa ihmisiin ja on niin ihmisrakas, että antaa vieraidenkin ihmisten ottaa pennut syliin. Meillä on melkein joka päivä ollut Vandalle melko vieraita ihmisiä käymässä, ja Vanda tulee kyllä tarkistamaan kuka sieltä tuli, mutta on sitten yhtä iloinen kuin yleensäkin. Viikon päästä tilanteen pitäisi alkaa normalisoitua pikkuhiljaa myös muiden eläinten suhteen – olisi ihan hyvä, Vanda kun on pelotellut Nahka-kissan niin, että Nahkis päätti siirtää vessansa olohuoneen uudelle karvamatolle! :D Vandan ruokahalu toivottavasti alkaa myös parantua, nyt se on kovin vaihteleva. Kädestä kyllä maistuu murotkin, ja joskus pentulaatikkoon tarjoiltuna muutkin ruuat, mutta aika huonosti edelleen maistuu. Nakit kyllä maistuisivat, mutta niiden ravintosisältö on vähän heikompi :D

Pennuille varmistui tällä viikolla kaikille oma perhe. Kaikki pennut pääsevät todella hyviltä vaikuttaviin koteihin. Toinen uroksista pääsee pentujen isän Minuksen perheeseen Länsi-Uudellemaalle, ja Helga-tyttö matkustaa Pietarsaareen mukavaan perheeseen.  Hulda sai heti sijoituskodin Espoosta, mikä oli todella kiva yllätys kun usein sijoituskoteja joudutaan etsimään pidempään.  Ja kun pikkuinen Hulda on ollut vähän minun ja Mian silmäterä, niin olisi voinut olla liian suuri houkutus pitää se ”vähän aikaa” kotona kasvamassa..;) Hedwig pääsee agilitykoiraksi Turkuun, ja toivottavasti saadaan uusi innokas jäsen mukaan alueen pihisten harrastusporukkaan! :) Toinen pojista pääsee toteuttamaan pihakoirien alkuperäistä käyttötarkoitusta eli maatilan yleiskoiraksi ja rottakoiraksi tähän naapuriin, Alastarolle.  

Lopuksi taas muutama kuva kullanmurusista :)

Helge

Harald & Hulda

        

Hedwig

Pojat ruokailemassa

Pennut ne vaan kasvaa..

Tänään aamulla oli punnituksen aika, ja kyllähän vaaka todisti sen minkä silmät jo näkee - painoa oli pikkuisille tullut 70-86 g kahdessa vuorokaudessa! Eli ihan reilusti, kun vähintään pitäisi tulla n. 20 g vuorokautta kohden. Hieno juttu! :)
Eli hyvin on Vandan maito riittänyt, ja tehnyt tehtävänsä :) Meillä on vähän ollut huolta Vandan syömisestä, sillä sen lihakset tuntuvat selkeästi pienemmiltä kuin alkutiineydessä, ja se on myös aika laihan tuntuinen. Eilen illalla Vanda söi melko hyvin, mutta aamulla ei taas ruoka kelvannut. Saatiin sitten Mialta neuvo kokeilla riisi+ohrapuuro+jauheliha+kasvissose - mössöä, jos toimisi. Iltapäivällä ei pelkkä riisi+puuro+lihasörsseli kelvannut, aloin sitten ihmettelemään että minkälaista kasvissosetta sitten laittaisin, kun en ikinä ole koiralle sitä tehnyt. Netissä menin vielä enemmän sekaisin, mikä sopii mikä ei, raakana vai kypsänä..soitto Eevalle ja asiat selkeni huomattavasti :D illalla Vandan mössöön lisättiin sitten kananmuna ja keitettyä kukkakaali-porkkanasosetta, ja kyllä maistui! Tiedä mistä johtui, mutta kalkki&vitamiinilisän kanssa pitäisi ainakin olla hyvin ravitsevaa kotiruokaa :)

Kiire ulkoa pentujen luo

Vanda on selvästi rauhoittunut maanantaisesta, ja lämpökin oli nyt ihan normaali, 38, 3 astetta. Ainut mitä se edelleen tekee, on pesänrakennus. Pentulaatikkoon oli tiensä löytänyt tällä kertaa kissanpallo..ja eilen Vanda aloitti pentujen siirto-operaation, eli tasaisin väliajoin se yrittää kiikuttaa yhden pennuista sohvalle ja johonkin sängyistä. Vandan mielenkiintoisella otteella ei onneksi pitkälle pötkitä..tänään neiti on keksinyt sohvan alusen, mikä vaikuttaa oikein mukavalta paikalta! Vanda osallistuu nyt enemmän talon elämään, käy tervehtimässä ihmisiä sohvalla tai sängyssä, ja pyytää mukaan ulos. Tänään käytiin kaksi n. kilometrin mittaista potkukelkkalenkkiä, minkä jälkeen Vanda kyllä juoksee kovaa kyytiä takaisin pentulaatikkoon :) Eilen Vanda halusi ehdottomasti mukaan tokoilemaan, kun kuuli että treenattiin Ransun ja Pipsan kanssa! Tänäänkin tokoiltiin ja Vanda oli aivan innoissaan, kuten meidän murunen yleensäkin :) Saunaan en sentään päästänyt mukaan :D

Meillä on täällä ollut kaksi huolissaan olevaa mammaa, tässähän alkaa nimittäin itsekin "herkistyä" pennuille, eli on melkein pakko vastata niiden viesteihin :D yö meni aika ranttaliksi kun parin tunnin välein joku vinkaisu herätti, ja kerran Vanda kävi sängyssä tervehtimässä, ja sitten olikin jo aamu. Pennut pitävät välillä aikamoistakin meteliä, mikä on oikein mainio juttu, sillä tietää käydä tarkistamassa onko kaikki ok. Ja Vanda tietty pinkoo heti pentulaatikkoon jos on ollut vaikkapa tuvassa. Tänään se antoi pitää pentuja jo aika pitkän aikaa sylissä ilman että olisi halunnut kantaa ne takaisin pesään.

Pennut liikkuvat aivan valtavasti ympäri pesää, ja välillä kuvittelen että alkaisi jo luonteitakin erottua..
Pennut ovat ulkonäöltään onneksi kovin erilaisia, joten ne on helppo erottaa. Harald on kaikista vaalein, on paljon nisässä kiinni, ja oikea linssilude! Karva sillä on ehkä hieman tavallista pidempi, melko samankaltainen kuin Vandan Vilda-siskolla. Hedwig on tietysti kaikkein isoin, mutta myös väritykseltään upein - sillä on juuri sopivasti väriä ja hauskan symmetriset värit kasvoissa. Karva on hieman pidempi kuin siskoillaan. Hedwig liikkuu kaikista eniten. Helge nukkuu melko paljon, eikä vietä niin paljoa aikaa nisällä kuin veljensä. Helgellä on kaunis pää, musta väritys ja aika pitkä, hieman kihartuva pentukarva. Hulda on kaikista pienin ja sievin, ja tytöistä luultavammin se, jonka väritys on "isona" valkoinen-punainen. Hulda on jatkuvasti imemässä nisää, selkeästi aikoo kuroa umpeen kokoeron veljiinsä ja Helgaan! Hulda menee sijoitusperheeseen. Helgalla on ihana sahalaitakuvio selässään, ja kaikista silein karva koko pentueesta. Se ei viihdy nisällä niin usein kuin siskonsa, ja mönkii aika paljon ympäri laatikkoa. Tällaiset meidän pallerot :) Lopuksi hieman kuvasaastetta, huolella valikoitu n. 300 kuvan joukosta :D

Harald

Harald

Hedwig

Helga

Helge

Helgan haukotus

Hulda

Hulda

Veli ja sen sisko Hedwig

Vielä mahtuu kaikki..

Helga

Hulda kiipeilee

H-pentujen nimet :)

Vandan pentuehan on Yacatis H2-pentue, joten nimien pitää alkaa H:lla. Oli aika hyvä onni että pentue sai juuri tämän kirjaimen, sillä olin mielestäni keksinyt oikein kivat nimet tälle kirjaimelle. Meidän perheessä on aina luettu paljon satuja, sarjakuvia ja fantasiakirjoja, joten halusin että nimet liittyisivät jotenkin tähän maailmaan. Lisäksi halusin nimien olevan ruotsalaisia, norjalaisia tai tanskalaisia. Onhan pentujen isäkin "ruotsinkielinen", joten senkin puolesta oli kiva miettiä erilaisia ruotsinkielisiä adjektiivejä :) Ja vielä halusin samantyyppiset nimet kuin Vandalla ja sen sisaruksilla, eli hauska adjektiivi ja nimi, molemmat tuolla tietyllä kirjaimella alkavia.

Niin sitten pojat saivat nimensä Harald Hirmuisen ja Helge-hirven mukaan, molemmat meidän perheen suosikkisarjakuvia :) Tyttösten nimien esikuvina taas ovat Harald Hirmuisen vielä hirmuisempi vaimo Helga, Harry Potterin mainio pöllö Hedwig ja rouva Hulda Huoleton.

HÄFTIGA HEDWIG eli ihana Hedwig

HURTIGA HARALD eli reipas Harald

HASTIGA HELGE eli nopea Helge

                                                    

HÄRLIGA HULDA eli suloinen Hulda

HJÄRTLIGA HELGA eli sydämellinen Helga

PS. Edes datanomi-Taneli ei tajua miksi blogi heittää pikku-Haraldin kuvan väärinpäin. Niskajumppaa siis :D

Pentujen jännä päivä

Eilisen päivän pennut viettivät kuten pentujen kuuluu, eli söivät ja nukkuvat. Kaverini Sanski ja Sini kävivät ihastelemassa pikkuisia ennen kuin lähdettiin koirien kanssa lenkille, ja meinasipa sahalaitakuvioinen tyttö lähteä Sinin taskuissa maailmalle :P

Vanda on hyvin huolehtivainen pennuistaan, antaa niitä hetken pitää sylissä pentulaatikon vieressä ennen kuin ottaa ne suuhunsa ja kantaa takaisin pesään. Mutta jos vie pennun vaikka puntarille, niin voi kauhistus, Vandahan meinaa hypätä perässä pöydälle! Se teki myös eilisen päivän pesää hyvin innokkaasti, ja illalla iskä niittasikin alimmaisen viltin seinään kiinni, ettei ihan ritilikkö näkyisi alta. Vanda malttoi kyllä tulla välillä vähän tupaan käymään, ja viiletti sitten takaisin pentulaatikkoon. Hauskinta oli, kun Vanda halusi lähteä lenkille mukaan nähdessään muiden laittavan lenkkivaatteita päälle - mutta reilun puolen kilometrin lenkin jälkeen suuntasi nokan kohtia kohti ja juoksi hippulat vinkuen ovelle :D siellä hän sitten odotteli että pääsi vauvojensa luokse. Liikunta olisi kuitenkin tärkeää, sillä Vandan lihakset ovat huomattavasti pienentyneet jo nyt.

Yöllä Vanda kävi jopa äitiä pusuttelemassa, ja muutenkin meno jatkui yhtä levottomana aamupäivällä. Pesän päällimmäinen viltti on jatkuvasti mytyssä, ja pennut ties missä poimuissa. Vanda kävi kovasti kuopsuttamassa sohvaa, ja päätti kantaa yhden pennuistakin sinne! Vanda myös läähätti ja tärisi jonkin verran, mikä ilmeisesti johtuu jälkipoltoista. Jälkivuotoa tulee todella vähän, ja Vanda pitää itsensä ja pesän hyvin siistinä. Vandan kasvattaja Mia tuli käymään, ja pennuilla oli kaikki hyvin hänenkin mielestään :) Aamun punnituksessa painot olivat nousseet syntymäpainosta reilussa kahdessa vuorokaudessa 50-80 g! Äkkiä ne kasvavat :) Vandan lämpö oli kuitenkin jonkin verran koholla, ollen 39.2. Mia oli sitä mieltä, että se luultavasti johtuu maidonnoususta, mutta lämpöily, levottomuus, läähättäminen ja täriseminen voivat olla myös kalkkikrampin eli eklampsian ensioireita. Eläinlääkärillä oli juuri puhelinaika alkanut, joten soitin Ala-Kukun Oilille Loimaalle, ja hän oli sitä mieltä että kohtuun voi olla jäänyt pentu, tai sitten voi olla kalkinpuutosta, ja käski tulla heti vastaanotolle. Oili antoi myös hyvät neuvot miten pennut saadaan pidettyä lämpimänä, sillä ne piti ottaa mukaan jos Vandalle jouduttaisiin antamaan kalsiumia suoneen.

Näin pennut sitten pakattiin, ostoskoriin ja kumihanskoista tehtyjä "lämpötyynyjä" viltin alle! :D

Eläinlääkärissä sitten Vandasta otettiin verinäyte, mitä varten se piti rauhoittaa antamalla pari pentua nuoltavaksi. Vanda myös ultrattiin, ja kohtu näytti oikein siistiltä, ei pentuja tai istukan repaleita. Kohtutulehduksen riski on siis minimaalinen. Sitten lähdettiin kiikuttamaan verinäytettä Ypäjän Hevosopiston laboratorioon tutkittavaksi. Perillä meitä olikin vastassa Mian tytär Iida, joka opiskelee siellä :) Oli aika mukava nähdä tutut kasvot kun olin juossut puolen alueen läpi laboratoriota etsien! :D
Vietiin näyte labraan ja sitten ihasteltiin Iidan kanssa pentusia. Vanda alkoi jo hieman rauhoittua autossa, ja paluumatka sujuikin paremmin. Eläinlääkäriin mennessä kun Vanda olisi myös halunnut koriin..veren kalsium oli 2.57, normaaliarvon ollessa 2.2-3.1, joten kaikki oli kunnossa. Oilin mukaan Vanda on vaan niin täynnä äitiyttään tällä hetkellä, ettei tiedä miten päin olisi :) pitäisi rauhoittua viikossa tai parissa..

Loppuilta onkin mennyt mukavan rauhallisesti, mitä nyt Vanda kuopsuttaa omaa pesäänsä ja kantaa pentuja siellä ympäriinsä :) Tässä "pikkutyttö" on äidin hellässä huomassa, Vandan kainalossa.

5 SULOISTA PENTUA :)

Klo 23.05 syntyi urospentu, 210 g. Kolmivärinen ja kaikkein valkoisin pennuista.

Klo 00.20 syntyi narttupentu, huikeat 282 g. Valkoinen-ruskea/riistanvärinen/punainen. Täplä päässä.

Klo 00.35 syntyi urospentu, 214 g. Kolmivärinen, paljon mustaa.

Klo 01.15 syntyi narttupentu, pentueen pienin, 176 g. Valko-ruskea/punainen/riistanvärinen.

Joskus kahden ja puoli neljän välillä syntyi narttupentu, tasan 200 g. Valko-ruskea/punainen/riistanvärinen.

Kaikilla pennuilla on pitkät hännät, ei häntämutkaa, ei ylimääräisiä kannuksia eikä kitalakihalkiota:)
PS. Kukaan ei ole kertonut miten vaikeaa voi olla ottaa kuvia otuksista mitkä eivät edes kävele vielä!