Uusi vuosi, uudet - vai vanhat kujeet?

Uuden vuoden kunniaksi päätin postailla tavoitteet molempien koirien kanssa tälle vuodelle, sekä vähän ajatuksia viime vuodesta. Kiitos Marille muistutuksesta, kaiken muun tapahtuman keskellä on blogi jäänyt pahasti hunningolle! :)

Vandan kanssa viime alkuvuosi meni mammalomaillessa, ja pentujen elämää on ollut hienoa seurata! Nasua ja Helgeä ollaan tavattu useamminkin. Nasun, pentueen villikon, kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Katja on tehnyt sen kanssa valtavasti töitä, ja Nasusta onkin kehittynyt aika mainio pieni pihakoira! :) Helge taitaa olla edelleen samanlainen mussukka kuin oli pentuna, ja se on myös osoittanut olevansa aito oikea pihakoira, saalistamalla ensimmäiset rottansa! Muillekin pennuille kuuluu hyvää, ja hauskimpia muistoja kesältä onkin Helgan perheen yllättävä saapuminen pihakoirapäiville :)

Keväällä mammaloman jälkeen alettiin korjata agilityn alkuvaiheessa tehtyjä virheitä, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kontaktit on saatu hienosti kuntoon, ja hankin kotiin omat kepit, jotta keppien itsenäistä suorittamista ja keppikulmia voitaisiin treenata aktiivisemmin. Ohjauksen suhteen alettiin kesällä ja syksyllä päästä eteenpäin, kun hoksasin, että Vanda kyllä irtoaa esteille, kunhan olen ajoissa ja johdonmukainen ohjaukseni kanssa. Edelleen Vandan herkkyys etenkin kehon viesteille aiheuttaa välillä haasteita, jos toisaalta tuo valtavasti etuakin. Vandan intoa agilityn harrastamiseen on kerrassaan mahtavaa, ja se miten nopeasti virheet on loppujen lopuksi saatu korjattua, saa minut ihmettelemään miten nopeaoppinen se on.

Hakua ja verijälkeä tehtiin muutaman kerran viime vuonna, tokoa sitten sitäkin aktiivisemmin. Heikin vetämä kurssi antoi tähän paljon potkua, ja alokas - ja avoluokan liikkeet noutoa lukuunottamatta ovat suurinpiirtein kasassa. Haasteena on säilyttää Vandan innokkuus ja säpäkyys myös silloin, kun namipalkkaa ei välittömästi tule. Myös kärsivällisyyttä ja kestoa liikkeisiin pitäisi saada lisää.

Vandan kanssa käytiin kolmessa virallisessa näyttelyssä, tuloksena kaksi ERI:ä, yksi EH ja sitten Open Show:n EH. Nyt Vanda on selvästi saanut lisää massaa, joten mielenkiinnolla käydään vielä parissa näyttelyssä keväällä :) massaa ei kyllä tarvitsisi tulla yhtään enempää, tuollainen "hienostunut" malli kun on aika näpsäkkä agilityssa ;)

Vuonna 2012 Vanda:
- täyttää 3 v helmikuun 13. päivä
- aloittaa kisaamisen agilityssa
- luokkanousu agilityssa
- saa lisää varmuutta haastavampien esteiden suorittamiseen sekä itsenäisyyteen radalla
- tiukat käännökset, kontaktivarmuus ohjaajan irrotessa..
- osallistuu Agirotu -tapahtumaan
- harjoittelee kärsivällisyyttä, kestoa ja palkattomuutta tokoliikkeissä
- aloittaa kisaamisen tokossa, ja saavuttaa tämän tai ensi vuoden aikana TK1- tunnuksen
- harrastelee edelleen omaksi ilokseen hakua ja verijälkeä
- agilityn ryhmätreenit, tokon kausittaiset ryhmätreenit
- pari näyttelyä vielä ennen mahdollista sterilisaatiota
- osallistuu kesän pihakoiraleiriin ja Open show:hun
- oppii olemaan rentona hierottaessa ;)

Keppi!

Ransun kanssa murkkuikäisen vuosi on mennyt vaihtelevasti. Kotona se on ollut aina maailman ihanin otus, ja kaikkien suosikki. Kaikki ihmiset ovat yhtä ihania, tosin ylitsevuotavan ihastunut se on vain joihinkin tiettyihin, tuttuihin ihmisiin. Vahtimista ei ole edelleenkään juurikaan ilmennyt, paitsi jonkun ilmestyessä pihalle pimeästä ;) Muiden urosten kanssa machoilu on nostanut päätään vasta loppuvuodesta, ja sen kanssa opetellaan nyt olemaan ja elämään. Yleensä Ransu on kuitenkin koirien kanssa aika taitava lukemaan muita, ja sillä onkin muutama ihan super ihana tyttöystävä - tosin joidenkin mielestä se on vähän liian innokas ;) Loistava piirre Ransussa on myös se, miten se osaa kotona ottaa rennosti ja rauhallisesti.

Tokossa on koettu upeita treenihetkiä, ja sitten niitä masentavia, kun nouto tai luoksetulo on lakannut toimimasta. Silloin on pitänyt mennä itseensä ja alkaa miettiä, mikä meni pieleen ja mistä nyt lähdetään taas alkuun. Viretaso on vaihdellut, ja pk -kentällä treenaaminen oli välillä liian raskasta, paukkujen, koirien ja ihmisten huutamisen keskellä. Itse on oppinut poimimaan monista hyvistä vinkeistä ne sopivimmat, ja suurin apu on ollut etenkin Oripään oma treeniporukka, heille kiitos siitä! Myös Seren Tuijalta saatiin hyviä vinkkejä. Kaksissa kisoissa käytiin hakemassa kolmostulos, ohjaajan hiljaisuus ja vieras paikka, vieraiden koirien keskellä olivat murkkuikäiselle urokselle liikaa. Ensi kesänä taas uusi yritys!

Loppusyksy on mennyt tokotreeneissä kerrassaan loistavasti. Olen treenannut vain Ransun vireen ollessa korkealla, ja tulokset ovat näkyneet säpäkämpänä suorituksena (vieläkin saisi olla nopeampi), varmempina suorituksina ja yhdessä tekemisen ilona. Olen myös ollut suorituksen aikana usein hiljaisempi, ja Ransu on alkanut tottua siihen. Toivotaan, että tämä viretaso ja suoritusvarmuus, sekä yhdessä tekemisen ilo saataisiin siirrettyä myös koetilanteeseen.

Hakua treenattiin alkuvuodesta toukokuun loppuun, lopputuloksena se, että Ransulla on hyvä motivaatio mennä maalimiehille, ja se varmasti paranee vielä, kun käytetään enemmän lelupalkkausta. Se myös käyttää nenäänsä hyvin. Jälkeä ollaan tehty muutaman kerran, ja siinä harkitsevainen Ransu on omiaan, todella tarkka. Ensi keväänä yritän päästä osallistumaan jälkikurssille, jotta perusteet olisivat kunnossa pidempää jälkeä tehtäessä. Treenaaminen on onneksi helppoa täällä metsissä :) Vepe-ryhmään ilmoittauduin, paikka vapautuu ehkä parin - viiden vuoden päästä..paimennusta päästiin kokeilemaan Määtilalla ihan ensimmäistä kertaa, ja oli kyllä makea kokemus! Harkitsevainen Ransu syttyi heti lajiin, ja samoin kävi ohjaajalle. Kelien takia toista kertaa ei enää päästy pellolle, mutta keväällä sitten toivottavasti sitäkin enemmän.

Agility aloitettiin ryhmässä maaliskuussa, tätä ennen oltiin treenailtu vain itsekseen. Etenkin Anne on ollut suurena apuna tässä koko Ransun kehityksen ajan, ja Ransu treenaa hänen kanssaan aivan yhtä innoissaan kun minun kanssani! Annen ja Ransun yhteistyö pelaa niin hyvin, että heidät saatetaan tulevaisuudessa nähdä yhdessä kisakentillä ;) Alkeiskurssin jälkeen päästiin mölliryhmään syyskuun alusta, ja alun korkeavireisyyden jälkeen Ransu on parin kuukauden aikana mennyt eteenpäin aivan valtavasti! Kouluttajallamme Johannalla on kyllä pitänyt olla kärsivällisyyttä ja huumorintajua kun olen näiden kahden kaverin kanssa treenannut ;)

Jotenkin Ransun huima kehitys kirkastui minullekin vasta eilen treeneissä, kun se suoritti upeasti sellaisia kohtia radasta, mihin en olisi sen uskonut pystyvän niillä ohjauksilla. Hienointa oli, kun se surkean käännösyritykseni jälkeen hakeutui itsenäisesti kepeille, ja myös suoritti ne loppuun asti itsenäisesti! Hyvä etten tehnyt tuuletuksia radalla :D Ransu irtoaa upeasti useammankin esteen taakse, hakee esteitä hienosti sekä kuuntelee ja seuraa kuitenkin ohjauksiani. Myös tiukat käännökset ovat parantuneet huimasti. Kontakteilla sillä on idea hyvin hallussa, mutta joskus innostuessa se loppuviimeistely saattaa unohtua..toisaalta innostuminen on aika mainiota, A ja puomi kun alkavat olla aika nopsia ;) keinua ollaan tehty vähän, ja sen harjoittelu on alkanut yllättävän hyvin. Kepit menevät loistavasti, ja tällä tarkoitan sitä, että Ransu hakee ne hyvin ja suorittaa ne innokkaasti, nopeasti ja itsenäisesti, riippumatta siitä, missä minä huitelen. Enimmäkseen keppejä on tehty verkoilla, puolikkaat kepit ja pätkät keskellä menevät kyllä ilmankin, mutta luulen loppuviimeistelyn onnistuvan melko nopeasti kun pohja on hyvä. Niin, ja rengas on tapaturman jälkeen alkanut sujua hienosti myös radalla! Kisaaminen aloitetaan joskus Ransun täytettyä 2 vuotta, mutta jännittävin kisa on ensi kesänä Agirotu, johon meidän olisi tarkoitus osallistua Ardiente L -pentueen omalla joukkueella! :)

Vuonna 2012 Ransu:
- täyttää 2 -v aprillipäivänä
- jatkaa kisaamista tokon alokasluokassa, ja saavuttaa TK1- tunnuksen
- etenkin tokoa ja BH -koetta silmälläpitäen, kehittyy muiden koirien huomiotta jättämisessä
- sopivan viretason löytäminen ja ylläpitäminen tokossa
- kepit ja keinu kisakuntoon eli varmoiksi ja nopeiksi! 
- aloittaa kisaamisen agilityssa, ja nousee mahdollisesti 2-luokkaan (tavoite ;) )
- osallistuu Agirotu -tapahtumaan
- aloittaa jäljen aktiivisen treenaamisen
- oppii ilmaisemaan maalimiehen haussa
- esineruudun harjoittelu
- treenaa aktiivisesti paimennusta
- agilityn ja tokon ryhmätreenit, mahd. haun ryhmätreenit (jos löytyy sopiva porukka), paimennustreenit

Pipsa nauttii edelleen kotikoiran elämästään, tapaninpäivänä sillä oli hauskaa monen pienen pihakoiran kanssa, ja nyt se on vallannut Vandan lampaantaljan upouuden takan vieressä! Pipsa on myös jo varattu sosiaalistamaan tänä vuonna syntyviä pieniä mudipentusia, iso, musta, kiltti ja ihana kun on ;) Pipsa täyttää helmikuussa jo kuusi vuotta, mutta meno ei ole hidastumaan päin, vaan aikamoisia metsäreissuja se tekee nuorempiensa kanssa.

Uusi jäsen minun, Tanelin ja Ransun laumassa on pieni tyttökissa, Päällikkö. Aika säpäkkä tyttö, ja niin ihmisrakas! Itsevarmuus on tällä kaverilla kohdillaan, ja se ottaa tilanteet haltuunsa. Alun molemminpuolisen epäluulon jälkeen niistä on Ransun kanssa tullut mainioita toveruksia, jotka leikkivät, purevat ja pussaavat :) Kaiken kaikkiaan, vuosi päättyi ajatukseen siitä, miten onnellinen sitä saa ollakaan näiden ihanien otusten kanssa, ja miten onnekas on ollut etenkin, kun on saanut kaksi loistavaa harrastuskoiraa, joiden kanssa on ihanaa olla, elää ja harrastaa!  Toivomuksena tälle vuodelle olisi, että sekä koirat, kissat että ihmiset pysyisivät terveinä. Se on kuitenkin se tärkein asia.

Viime vuoden isoin tapahtuma itselleni taisi olla terveydenhoitajaksi valmistuminen. Tämä vuosi kuluu kuitenkin edelleen tiiviissä yhteistyössä (ei aina yhteisymmärryksessä) Turun ammattikorkeakoulun kanssa, kätilöopintojen parissa. Kesäksi on tiedossa, ihanaa kyllä, päivätyötä neuvolassa, joten kesän illat ja viikonloput on pyhitetty kaikenlaiselle mukavalle harrastamiselle! :)

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012 KAIKILLE KOIRA-, IHMIS- JA KISSAYSTÄVILLE!

Johanna & Robin, Ransu, Rölli & Nala

Ransu & Nala