Vandaalin&Ransun treenijuttuja: DINAN "AINUT LAPSI" -VIIKKO

Tänään Dina ja sisarukset täyttävät jo 8 viikkoa! Onnea Melvinille, Nasulle, Helgelle ja Helgalle :) Kaikilla on lähtenyt hienosti sujumaan uusissa kodeissaan, Vanda-mamma olisi ylpeä reippaista lapsistaan :)

Dina lähtee uuteen kotiinsa Espooseen maanantaina, ja on nyt saanut sitten viiden pennun lellimiset osakseen. Ja mitä siitä seuraakaan - tänään mentiin kylään penturakkaan Yty-kelpien ja borderterrieri Xenan luokse, ja riiviö kehtaisi murista molemmille! Aikas tiukka täti, kova sosiaalistaminen hänen kanssaan edessä :) Kyllä alkoivat molemmat koirat sitten myöhemmin kiinnostamaan, mutta varsinkin uusi paikka oli Dinan mielestä huippukiva! Vielä kun olin kiikuttanut kopan autoon ja katsoin tuleeko se perässä, niin eikö tämä ollut juoksemassa takaisin Eevan ja Roopen ulko-ovelle, jos vaikka pääsisi takaisin sisälle :D Todettiin myös ettei Dina pelkää outojakaan ääniä, ja taistelunhalu on kova - tätä päästiin seuraamaan kun Dina varasti lelukopasta ne kaikkein isoimmat lelut.

Dina sylissä

Ollaan Dinan kanssa matkusteltu ja vierailtu eri paikoissa tällä viikolla. Tiistaina tehtiin pidempi reissu autolla Vandan kanssa. Ensin käytiin tervehtimässä Helge-veljeä naapurikunnassa Alastarolla, Vanda ärähti heti kun Helge vähän yritti tissille, mutta siskolla ja veljellä oli todella hauskaa keskenään! Mahdoton meininki, ja koska Helge on sellainen leppoisa mies, oli siskolla melkein koko ajan yliote :D Helge oli hienosti sopeutunut talon elämään, ja oli edelleen kovin innostunut ulkoilemisesta. Ainakin Nasu, Dina ja Helge tuntuvat tekevän mielellään asiansa ulos, ja jopa pyytävän pihalle kun on hätä! Seuraavaksi kävimme tervehtimässä erästä entistä potilastani, jolla on ollut terriereitä koko ikänsä. Vanda on hänen ehdoton suosikkinsa, vaikka Ransuakin kovasti kaipailtiin. Dinan nähdessään hän sanoi että aina vaan paranee :) Dina oli kuitenkin niin väsynyt veljen kanssa leikkimisestä, että lähinnä nukkui "mummun" sylissä vierailun ajan. Käytiin kuitenkin myös ulkona, ja kun Dinalle tuli kylmä, meni hän hyppimään tämän jalkoja vasten että pääsisi syliin :D kovasti mummu mietti mihin hän pennun piilottaisi, ja oli kovin haikealla mielellä kun tiesi ettei enää Dinaa näe.

Dina syliteltävänä

Viimeinen vierailupaikka oli palvelutalo, jossa olin viime kesänä töissä, ja jossa Annika nykyään työskentelee. Siellä Dina pääsi ensin työntekijöiden syliteltäväksi, ja sitten käytiin katsomassa mummuja ja pappoja. Meidänhän on kaikki koirat "epävirallisia kaverikoiria", ja etenkin Ransu, joka on vieraillut paitsi palvelutalossa ja vanhusten kotona, myös vanhainkodissa ja kehitysvammaisten hoitokodissa. Meidän haukut eivät siis pelkää rollaattoria tai pyörätuolia :D tällä kertaa pääsi siis Dina ilahduttamaan palvelutalon asukkeja, ja kyllä tuli haleja, suukkoja ja "voi herranjestas mikä kulta"-kommentteja :) Dina käyttäytyi hienosti, ja itsellekin tuli todella hyvä mieli kun näki miten ilahtuneita kaikki olivat! Monilla heistä on ollut koiria aiemmin, ja pentu tuo hyviä muistoja mieleen.

Nasu, Dina ja Ronda-mudi

Tämän reissun jälkeen Dina oli jo hyvin tottunut kissankantokoppaan, eikä enää huutanut sinne jouduttuaan. Hieman se jotain pureskeli ja pyöri ensimmäiset viisi minuuttia, kunnes rauhoittui nukkumaan. Lähdettiin siis keskiviikkona Turkuun Vandan agilitytreeneihin yhdessä Dinan ja treenikavereiden +koirien kanssa. Vastassa odotti Nasu-sisko, jonka Vandakin otti suopeasti vastaan. Nasu oli yhtä reipas ja rohkea kuin ennenkin, ulkona pennut tutkivat paikat ja Nasu olisi halunnut mennä ohi kulkevia koiria tervehtimään :D Pennut eivät kuitenkaan tarkentuneet leikkiä pihalla, joten mentiin sisälle. Siellä siskokset melskasivat eteisessä ympäriinsä, menivät lipaston alle ja ryömivät ja leikkivät siellä peräkkäin. Pentutreffeille tuli mukaan myös yksi schipperke-pentu, joka ei ollut kuitenkaan ihan yhtä rohkea kuin nämä pentelit, eikä lähtenyt mukaan villeihin leikkeihin. Loppuajan Dina sitten nukkuikin, ja tuli vähäksi aikaa myös sisälle kylmään halliin. Ei sekään ympäristö Dinaa pahemmin jännittänyt :)

Dina on pitänyt melko saman päivärytmin kuin muiden pentujen vielä ollessa kotona, mutta nyt taisteluleikkejä leikitään Ransun tai Vandan kanssa, ja suukotellaan Pipsan ja Ransun kanssa. Mielellään Dina leikkii myös ihmisten kanssa, mutta voitettuaan omii lelun itselleen :) Vanda kouluttaa Dina välillä kovasti, mutta paljon ne myös leikkivät yhdessä, ihan painileikkejä. Ulkona Dina tarkenee jo paljon paremmin, etenkin auringonpaisteessa se jaksaa ulkoilla pitkäänkin. Taisteluleikkien lisäksi se rakastaa käpyjä! Käpyhullu pentu menee ihan villinä sinne missä tietää käpyjä olevan, ja pureskelee niitä antaumuksella. Ja tietysti reipas pentu pureskelee paitsi meidän, myös rakennusmiesten ja eilen vierailleiden mummin ja pappan varpaat..kauhealta tuntuu että tämä viimeinenkin jo lähtee, mutta ollaan todettu että Dina on ollut tässä meidän sijaislapsi - ihanaa sitä on hoitaa ja opettaa tavoille, mutta tiedetään kuitenkin että sen "vanhemmat" ovat tulossa hakemaan pian :)
Lopuksi kuvia pikkuneidistä :)